Vanha ukko tallusteli metsässä koiransa kanssa. Ukolta putosi rukkanen. Pieni Hiiri Nakertaja näki rukkasen ja otti sen kodikseen. Sammakko Kurnuttaja loikki tiellä ja paleli. Se huomasi rukkasen ja ajatteli: Siinäpä oiva asunto! ”Kuka siellä asuu?”…
Vanha ukko tallusteli metsässä koiransa kanssa. Ukolta putosi rukkanen. Pieni Hiiri Nakertaja näki rukkasen ja otti sen kodikseen. Sammakko Kurnuttaja loikki tiellä ja paleli. Se huomasi rukkasen ja ajatteli: Siinäpä oiva asunto! ”Kuka siellä asuu?” Sammakko Kurnuttaja kysyi. ”Minä vain, Hiiri Nakertaja, mutta kuka siellä?” ”Sammakko Kurnuttaja, saanko tulla kaveriksi?” Sammakko pääsi hiiren kaveriksi.
Mutta ei mennyt kauaakaan, kun Jänis Vemmelsääri loikki paikalle. Jänis ihastui rukkaseen. ”Kuka siellä asuu?” kysyi Jänis Vemmelsääri. ”Minä vain, Hiiri Nakertaja.” ”Minä vain, Sammakko Kurnuttaja, mutta kuka siellä?” ”Jänis Vemmelsääri, saanko tulla asumaan kanssanne?” Jänis Vemmelsääri pääsi asumaan. Niin kaikki kolme asuivat yhdessä.
Tiellä kulki Kettu Liukaskieli ja myös se tahtoi asumaan rukkaseen. Niinpä se kysyi: ”Kuka siellä asuu?” ”Minä vain, Hiiri Nakertaja.” ”Minä vain Sammakko Kurnuttaja.” ”Minä vain, Jänis Vemmelsääri, mutta kuka siellä?” ”Kettu Liukaskieli täällä ja minä tulen asumaan kanssanne.”
Ja sitten Kettu Liukaskieli alkoi tunkeutua sisään rukkaseen. Rukkasen saumat ratkesivat. Ei auttanut., vaikka kaikki sisällä olijat kielsivät kettu. Silloin kuului kovaa haukkumista. Vanha ukko oli huomannut, että rukkanen oli kadonnut. Hän kääntyi takaisin. Koira juoksi edeltä. Se näki, että rukkanen liikkui ja alkoi haukkua sitä kiukkuisesti. Kun ukko saapui paikalle, rukkasen asukkaat pakenivat, kuka etelään, kuka pohjoiseen ja kuka minnekin päin. Ja ukko sai rukkasen takaisin.