Nuorisopäivien 2014 julkilausuma

Viittomakielisten nuorisopäivien 2014 julkilausuma Kuurojen Liiton nuorisotyö järjesti valtakunnalliset viittomakieliset nuorisopäivät 17. ‐ 19.10.2014 Jyväskylässä. Teema oli ”Tiedät nimeni muttet taustaani”. Toteutuuko vapaa liikkuvuus maassamme? Nuorisopäivillä pohdittiin viittomakielisten lasten ja nuorten valintamahdollisuuksia. Heillä ei ole…

Lue kokonaan

Videon tiedot

Viittomakielisten nuorisopäivien 2014 julkilausuma
Kuurojen Liiton nuorisotyö järjesti valtakunnalliset viittomakieliset nuorisopäivät 17. ‐ 19.10.2014 Jyväskylässä. Teema oli ”Tiedät nimeni muttet taustaani”. Toteutuuko vapaa liikkuvuus maassamme? Nuorisopäivillä pohdittiin viittomakielisten lasten ja nuorten valintamahdollisuuksia. Heillä ei ole yhdenvertaista valinnanvapautta kaikilla elämänalueilla. Nykypäivänä edelleenkin viranomaiset ja päättäjät tekevät päätöksiä kuulematta yksilöä, eli viittomakielistä lasta ja nuorta. Vähintään lapsen vanhempia tulee kuulla. Moni viittomakielinen lapsi ei saa äidinkielen opetusta koulussaan, vaikka haluaisi. Kuinka laaja valintamahdollisuus viittomakielisillä lapsilla ja nuorilla on? Vuoden 2014 alusta potilaalla on mahdollisuus valita terveydenhuolto yli kuntarajojen. Entä viittomakielisten lasten ja nuorten varhaiskasvatus ja perusopetus? Eikö ole aika toteuttaa vapaa liikkuvuus Suomessa myös heidän osaltaan?
Yhteistyötä tulee tehdä yli kuntarajojen Lähikouluperiaate on tunnetusti ollut Suomen koulutuspolitiikan vahva kivijalka. Lähikoulua pidetään oppilaan ensisijaisena vaihtoehtona. Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan halua lastaan alueensa lähikouluun. Suomenkielisen lapsen vanhempi voi hakea lapselle koulupaikkaa jostakin toisesta koulusta joko oman kunnan sisä‐ tai ulkopuolelta. Toissijaiseen kouluun oppilaalla ei ole suoranaista oikeutta, vaan sitä edeltää huoltajan hakuprosessi, jossa kouluun hakeutumista perustellaan. Koulun valinta on kuitenkin mahdollista. Viittomakielisillä lapsilla ja heidän vanhemmillaan ei käytännössä ole samanlaista mahdollisuutta valita haluamansa koulu, joko yleisopetuksen tai erityisopetuksen puolelta.
Julkisen sektorin vaikea taloustilanne on pakottanut kunnat tekemään mitä moninaisimpia säästötoimia, joiden vaikutuksesta viittomakieliset lapset eivät aina ole toivomassaan omakielisessä ympäristössä. Myöskään päivähoito ja varhaiskasvatus eivät toteudu lapsen kielellisiä oikeuksia kunnioittaen niin, että hoitopaikan voisi valita yli kuntarajojen. Lapsen etu on asetettava ensisijaiseksi, kun päätetään lasten asioista. Vanhempien ja viranomaisten täytyy aina miettiä, miten heidän päätöksensä vaikuttavat lapsiin. Aikuisten pitää yhdessä hakea ratkaisuja, jotka ovat lasten parhaaksi ja käytännössä mahdollistaa vapaa liikkuvuus yli kuntarajojen. YK:n lapsen Oikeuksien Sopimuksen 30. artiklassa todetaan: ”Myös vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa ja kieleensä.” Tämä ei toteudu yleisopetuksessa olevien viittomakielisten lasten kohdalla. Integroitujen kuurojen oppilaiden ja kuurojen vanhempien kuulevien lasten kouluissa pitää äidinkielen lisäksi ottaa huomioon oppilaiden oma kulttuuri ja historia, jolloin viittomakielisten lasten identiteetti vahvistuu.
Kuurojen Liiton ry:n nuorisopäivien edustajat, nuorisotoimikunta ja nuorisotyö


Videon kesto: 03:57

Viittomakieli: Suomalainen viittomakieli

Tekstitys: Ei tekstitystä